Hauki syksyllä: näin löydät ison hauen
Syksyn haukisesonkia odotetaan, ja syystä. Kesällä isot hauet ovat hankalia: ne makaavat syvemmällä, syövät vähän kerrallaan ja kestävät huonosti käsittelyä lämpimässä vedessä. Sitten vesi viilenee, ja koko kuvio kääntyy. Suurhauet tulevat rantavesiin. Se ei tapahdu tiettynä päivänä vaan tietyssä lämpötilassa, ja juuri siitä useimmat kalareissut menevät pieleen.
Kausi alkaa vedestä, ei kalenterista
Hauki on kylmän veden kala. Kesän lämpimimpinä viikkoina se on lähinnä selviytymistilassa, mutta kun pintavesi lähtee laskemaan kesälukemista kohti kymmentä astetta, aineenvaihdunta asettuu sille tasolle jossa hauki syö tosissaan ja jaksaa myös jahdata. Samaan aikaan kasvustot alkavat kuolla pois ja pikkukala pakkautuu tiiviimpiin parviin. Peto seuraa ruokaa, ja ruoka siirtyy matalaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lokakuun heikko reissu ja marraskuun loistoreissu voivat erota toisistaan vain muutaman asteen verran. Kannattaa siis katsoa veden lämpötilaa eikä päivämäärää. napp näyttää jokaiselle paikalle arvion veden lämmöstä yhdessä reaaliaikaisen sään kanssa, ja arvio riittää hyvin siihen mitä syyskuussa oikeasti kysytään: onko tässä vedessä jo käännytty vai onko siellä vielä kesä. Lämpötilan merkitys menee syvemmälle kuin pelkkä hauki, ja siitä on oma juttunsa veden lämpötilasta ja kalastuksesta.
Missä hauki on syksyllä

Alkusyksystä hauet kerääntyvät kasvustoihin pikkukalojen perään. Kaislikon reunat, vesikasvien laikut ja matalat lahdet ovat tuolloin sitä parasta vettä, ja kalastus on lähellä pintaa.
Syksyn edetessä kasvustot painuvat kasaan ja kalat siirtyvät kovaan pohjaan. Silloin haetaan kivikoita, saarten kärkiä, matalikkojen reunoja ja niitä kohtia joissa matala vesi rajautuu syvempään. Merialueella loppusyksy on suurhauen aikaa, ja kalat voivat olla hämmentävän matalassa.
Yksi asia kannattaa muistaa joka reissulla: tuulen puoleinen ranta. Se näyttää ikävältä ja siellä on hankalampi heittää, mutta tuuli työntää planktonia ja sen perässä pikkukalaa juuri sinne. Ne rannat joita kaikki välttelevät ovat usein niitä joissa ruoka on kasassa.
Vieheet kasvavat, vauhti hidastuu
Syksyllä viehekoko kasvaa. Käytetyimpiä ovat isohkot pehmovieheet eli shadit ja haukikumit, isot lipat ja vaaput sekä uintilevyttömät jerkit. Lusikoita ei kannata unohtaa, sillä kevyet ja kookkaat leijalusikat toimivat myös viileässä vedessä.
Vauhti on toinen puoli asiaa, ja se unohtuu helpommin kuin koko. Kylmässä vedessä hauki ei lähde pitkälle takaa-ajoon. Hidas veto, pitkät pysähdykset ja viehe joka elää myös paikallaan tuottavat enemmän iskuja kuin nopea haravointi. Tästä syystä hitaasti uiva perho on kylmissä vesissä usein tehokkaampi kuin virveli, vaikka se onkin kömpelömpi käyttää.
Välineet vieheen mukaan
Ison hauen saa ylös suhteellisen kevyilläkin välineillä, mutta väsytys venyy pitkäksi, ja pitkä väsytys on kalan kannalta huono asia. Kaikkein kevyimmillä ahvenvehkeillä ei siis kannata lähteä syyshaukijahtiin.
Määräävä tekijä on vieheen koko. Kevyitä lusikoita heittäessä riittää kevyt mutta napakka vapa ja kela jossa on vähintään 0,20 millin kuitusiima. Jos taas heität parinsadan gramman kumeja, tarvitset tukevan hyrräkelan, vahvan siiman ja vavan joka kestää sen painon koko päivän.

Peruke ei ole mielipidekysymys. Hauen hampaat katkaisevat siiman siististi, joten teräs- tai fluorocarbonperuke kuuluu jokaiseen haukiperukkeeseen. Ilman sitä menetät sekä vieheen että kalan, ja kalalle jää viehe suuhun.
Rannalta pääsee syksyllä pitkälle
Kun suuret hauet tulevat lähelle rantaa, ne saa kiinni myös heittämällä rannalta. Vene laajentaa mahdollisuuksia, mutta rantakalastus ei ole syksyllä lainkaan toivoton vaihtoehto, ja se on halvin tapa päästä kiinni juuri siihen kalaan josta kaikki puhuvat.
Rantakalastajan oikea ongelma on helposti saavutettavien paikkojen rajallisuus. Kahluuhousut ratkaisevat sen yllättävän edullisesti: parikymmentä metriä ulompana on usein se reuna jota kukaan muu ei kalasta. Lajin elinympäristöt ja käyttäytyminen on koottu hauen omalle sivulle, jos haluat lukea taustat kerralla.
Iso hauki on ensi kevään kutukala
Syksyn isot hauet ovat lähes poikkeuksetta naaraita, ja ne kutevat heti jäiden lähdettyä. Yksi kala voi olla monen vuoden kalastuksen perusta samassa lahdessa. Pidä kala vedessä irrotuksen ajan, käytä pihtejä ja kunnollista haavia, ota kuva nopeasti ja päästä se menemään. Lämpimän veden aikaan suurhauet kannattaa jättää kokonaan rauhaan, sillä ne toipuvat huonosti.
Ja tavallinen muistutus: todennäköisyydet ovat opastusta, eivät sääntöjä. Kalastusluvat, rauhoitusajat ja alamitat tarkistat aina itse oman vesialueesi tiedoista.
Katso siis lämpötilaa, kasvata viehettä ja hidasta vauhtia. Lähimmät kalapaikat, reaaliaikaisen sään ja avoimen arvion siitä mitkä kalat todennäköisimmin syövät juuri nyt löydät ilmaiseksi ja ilman kirjautumista osoitteesta napp.fish.
Kuvat: George Chernilevsky, CC BY-SA 4.0 · Johann Jaritz, CC BY-SA 3.0 at · MAKY.OREL, CC0


